Ukiuni 30-ini nunatsinni timimik sungiusaasoqarneq

Kalaallit nunaanni timmik sungiusaasut ukiunik 30-inngortorsiorput

1990-ikkut aallartisimalerneranni Namminersornerullutik Oqartussat akissarsiat pillugit kattuffinnik nunatsinni najugaqartuinnarnik isumaqatiginninniartalernissaq aalajangiuppaat. Tamanna sioqqullugu nunatsinni timimik sungiusaasut Danmarkimi kattuffiup ataani inissisimapput, piumasaqaataalersorlu tunngavigalugu akissarsiatigut atugassarititaasut sunniuteqarfiginiarlugit 1991-imi nunatsinni kattuffimmik nammineq aallartitsisariaqarsimapput. Kalaallit Nunaani Timimik Sungiusaasut kattuffiuvoq, Danske Fysioterapeuter-mik qanimut suleqateqartunit nammineq piumasutsiminnik sulisunit ikittunit aqunneqartoq.

Tamatuma kingorna nunatsinni timimik sungiusaasut atugaannik pitsanngorsaanissaq kattuffimmit suliniutigineqarlerpoq, taamatuttaaq innuttaasut timikkut sungiusarneqarnissamut ilisimasaannik periarfissaannillu pitsanngorsaanissaq suliniutigineqarsimalluni.

Kalaallit Nunaani Timimik Sungiusaasut, 38-it missaannik Peqqinnissaqarfimmi, kommunini, ilinniarfinni, nakorsiartitsivinni namminersortunit ingerlatani qitiusumillu piginnanngorsaaqqiivimmi siammarsimasunik ilaasortaqarpoq.

Siunissami nunatsinni timmik sungiusaasussat

Freya Hovden, 2019-imiilli peqatigiiffimmi siulittaasuusimasoq kattuffimmmut tunngatillugu ukiuni tulliuttuni takorluukkani ima nassuiarpai;

• Peqqinnissaqarfimmi sulisorisassanik amerliliineq

Maanna Peqqinnissaqarfimmi; Qaqortumi, Sisimiuni, Ilulissani Aasiannilu qitiusumik napparsimmavinni  kiisalu Maniitsumi Paamiunilu timimik sungiusaasoqarpoq.

KNTS-imi siulittaasup Freya Hovdenip qitiusumik napparsimmavinni Nuup avataaniittuni, pingasut sisamallu akornanni timimik sungiusaasoqarnissaa kissaatigaa.

Peqatigiiffimmi ilaasortat 70%-ii Nuummi suliffeqarput, sinnerilu kitaata sineriaani km-it tuusintingajaat siammarsimallutik.

Timimik sungiusaasut avannarpasinnerpaamiittut Ilulissani atorfeqartut, nunatsinni illoqarfiit annersaasa pingajuanni suliassamik saniatigut, Avannaata Kommuniani illoqarfiit nunaqarfiillu avannamut 1122 km-it - nunarsuarmi inuit avannarpasinnerpaami tassalu nunaqafimmi Siorapalummi najugaqartut isumagisassaraat.

Nuummi timinik sungiusaasut taamatuttaaq Tunumi kommuneqatitik 680 km-inik ungasissusilimmiittut isumagisassaraat.

Tamanna tamanut assigiimmik neqeroornissamut tunngatillugu annertoqisunik unammilligassiivoq. Pingaartumik nunatsinni qarasaassikkut nakorsiartitsisarneq, nunani isorartoqisumi suliassat ilaannik isumaginninnissamut annertuumik periarfissiivoq, misissuinerpassuilli nakorsaanerillu, nakorsaasussap najuunnissaanik piumasaqaatitaqarput.

“Illoqarfiup Tasiilatut ittup angissusaa naapertorlugu aalajangersimasumik atorfilinnik, Tunumi sumiiffiit sinnerinissaaq isumaginnissinnaasunik- minnerpaamik marlunnik timimik sungiusaasoqartariaqaraluarpoq,”siulittaasoq oqarpoq.

• Atorfilinnik eqaatsumik allamut nuussisarneq

Nunatsinni timimik sungiusaasutut sulisorisanik amerliliinerup saniatigut, assigiimmik periarfissiinissamut tunngatillugu ajornartorsiummut aaqqiissutitut, qitiusumik immikkoortuni ataasiakkaani sulisut, illoqarfiit nunaqarfiillu assigiinngitsut akornanni qaammatit pingasukkaarlugit paarlattarnissaat, periarfissatut siulittaasup takusinnaavaa.

• Kommunini timimik sungiusaanerup salliunneqarnissaa

Freyap nunatsinni kommunini tamani timimik sungiusaasunik pisariaqartitsineq takusunnaavaa. Taakku innuttaasut piginnaasaminnik attassiinnarsinnaanissaannik innuttaasullu, napparsimmavimmi nakorsartinneq naammassereerpat ulluinnarni pitsaanerpaamik atugaqaqqullugit, iluaqusersuutinik atorfissaqartitaannik isumaginnillutillu tunniussisartussaapput. Atorfiit taakku ilaat ullumikkut pilersinneqanngillat; allallu inuttaqaratik.

• Takussaaneq

Taassuma isumaa naapertorlugu, innuttaasuni politikerinilu timimik sungiusaasut ilinniarsimassusaannut tunngatillugu ilisimasat paasinninnerlu killeqarput. Timimik sungiusaasut maluginiarneqarnissaat sunillu piginnaaneqarnerat takutinniarlugu pilerisaarineq aallartinneqassaaq. Nunatsinni innuttaasut utoqqaliartornerat ilutigalugu inooriaatsimullu attuumassuteqartut nappaatit amerliartortillugit, siunissami timimik sungiusaasunik amerlanerusunik pisariaqartitsisoqassaaq.

• Sulisoreriikkat aalaakkaasumik sulisorinissaat

Ajoraluartumik nunatsinni timimik sungiusaasut taarseraannerujussuat, taamaalillunilu ilisimasat annertuut annaaneqartarnerat, takusinnaavarput. Taakkuupput timimik sungiusaasut kalaallit, allamik inuussutissarsiuteqalersut Danmarkimeersullu sivikitsuinnarmik maaneeriarlutik utertartut. Ullumikkut nunatsinni timimik sungiusaasut sivisoqataanik ilinniagalinnut naleqqiullutik, annikinnerusunik akissarsiaqarput. Taakku qaffanneqarsinnaasuuppata nunatsinni timimik sungiusaasut amerlanerusut sulisorisinnaanissaannut periarfisseeqataassagaluarput.

Najukkani immikkut ilisimsasallit

Innuttaasunut ataasiakkaanut nakorsaanerup pitsaassusaa qaffanniarlugu, timimik sungiusaasut ilaasa ilinniakkani assigiinngitsuni -soorlu qaratsakkut ajoqutilinnik, qiterluutilinnik il.il. immikkut ilisimasalittut pikkorissarnissaat eqqarsaatigineqarsinnaavoq.

Innuttaasorpassuarnik assigiinngeqisunik ajornartorsiutilinnik ikiuisussatut timimik sungiusaasut ikittuinnaagatta, nunatsinni Peqqinnisaqarfimmi timimik sungiusaasut atituumik ilisimasaqarnissaat pisariaqarpoq.

Nunatsinni piginnaanngorsaaqqinneq nunani tamalaani pitsaassutsimut nallersuunneqarsinnaasoq anguniaraanni ass. sianiuteqarfitsigut nappaatilinnik, gigteqartunik, kræfteqartunik, sivisuumik anniaatilinnik il.il. piginnaanngorsaaqqinnermik immikkut ilisimasalittut atorfinnut, timimik sungiusaasut pikkorissarsinnaanissaannut periarfissiinissaq pingaarutilittut isigaarput. Taamaaliornikkut nunatsinni timimik sungiusaasut pikkorissut, inuiaqatigiinni pisariaqartitagut aalaakaasumik sulisorisinnaanngussagaluarpagut.

Ukiuni kingullerni Nunatsinni Peqqinnissaqarfimmi annertuumik siuariartoqarpoq. Ilaatigut qaratsakkut aanaartornerit/milittoornerit , kræftimik nappaateqartut inooriaatsimullu attuumassuteqartunik nappaateqartut ukkanneqarnerulerput. Piginnaanngorsaaqqinneq qitiutillugu Sisimiuni innarluutilinnut qitiusumik sullissiveqalernera Nuummilu diabetesimik nappaatinillu inooriaatsimut attuumassutilinnik nappaatilinnik ukkassiviusussamik qitiusumik sullissiveqalernissaa takuarput.

Timimik sungiusaasut timimut, nappaatinut timimillu atuinermut tunngatillugu annertuunik ilisimasaqarnermikkut pingaaruteqarnerat suli annertunerulerpoq.

KNTS pillugu uani annertunerusunik paasisassarsiorit